Lappalaisten treenin ohella menee myös Jämyn treenit. Tai toisinpäin :) mutta kuiten.

Eilen innostuin ottamaan tunnaria ja ruutua. Jämy näki kun vein oman tunnarin ihan lähelle ja toi sen, alussa ei malttanut käteen asti, mutta olen iloinen tuomisesta/oikean ottamisesta joten tuota luovutusta otetaan sitten myöhemmin. Iloisesti yllätyin, ettei tarvinut hetsata tai heittää tunnaria mitenkään, vaan se nuuhkittiin ja tuotiin asiaa enempää miettimättä.

Ruudussa matka vaihtelee, ihan lähellä ollaan edelleen ja joudun itse viemään palkan joka löytyy sieltä heti ja minulta saa lisää syötävää. Käytiin illasta vielä kaupunkikävely jossa hattupäinen mummo ihasteli Jämyn komeutta ja uteli rotua. Ohitettiin jupinotta sekä koirat että humalaiset ihmiset. Löydettiin uusi ritilä, jossa käytiin tallustelemassa. Käytiin myös kylässä Johnin luona. Jämyhän menee sinne hoitoon ensikuussa, joten paikka on edes vähän tutumi nyt.

Tänään lenkkiä ennen otettiin pikahaku kun ihana maalimies Elina karkasi metsään. Jämy näki menemisen, siirryttiin keskilinjalla eteenpäin ja Jämy meni suoraan, ei koukannut edes piilon kohdalla jälkeä pitkin. Hyvä! Jos alussa oli minkäänlaista epävarmuutta, niin iän myötä sein tuntuu häviävän.

Lenkillä oli sitten meidän lauman lisäksi John&Elina, omistajat otti vähän rennommin, Elinalla oli mukana sekä kamera että kahvia! Olipas luksusta. Kiitos vielä seurasta!! Kuviakin mahdollisesti luvassa myöhemmin.