Lähdin aamulla Jämyn kanssa tarkoituksella kaupunkiin/rannalle jotta saataisiin sekä ihmis-että koiraohituksia. Olin todella tyytyväinen tuohon nuorukaiseen, juoksijoita meni ohi edestä ja takaa, mummo rullaattorilla, pyöriä jne. eikä mitään aiheuttanut. Yksi pikku fifi nähtiin, sitä katsoi hetken ja jatkoi matkaa.

Joskus olen miettinyt, että maailma on liian pieni, mutta nyt olin vain iloinen siitä. Heti tuon fifin jälkeen meitä vastaan tuli 2 belggaria. Omistaja pysähtyi juttelemaan ja vaihdettiinkin pidempi keskustelu :) Jämy sanoi yhden pienen murr-äännähdyksen ennen tuota keskustelua, mutta muuten oli oma itsensä. Ei paljoa välittänyt, mutta ehkä pienesti kiinnosti. Sillai sopivasti =) Käveltiinkin jonkunaikaa vierekkäin, tosin niin ettei koirat haistelleet. Yhteislenkillekkin päätettiin jokupäivä lähteä! Kiva :)

Lenkin jälkeen menin isäni luo, jossa piti näyttää isälle miten taitava pikku-Jämy on (aivan niinku ei tietäisi). Piilotin Jämyn pallon omaan kenkääni, laitoin vielä vaatekappaleen siihen päälle, ettei pallo näy ja niin vain Jämy sen löysi.

Loppupäivä otettu sitten rennommin, katseltu akvaariossa uivia kaloja ja ihmetelty lappalaisten haukkumista. Ainiin, yrittihän se kiihdyttää itseä kun näkee toiset leikkimässä, mutta verho menee ikävästi kiinni moisesta käytöksestä. Kummasti oppii, että jos katsoo rauhassa, niin saa katsoa pidempään ;)